Kun kone kuuli väärin: Katjan haastatteluvideon tekstityksen tarkistus

Katja on paikallisen yhdistyksen viestijä, ja hän oli kuvannut haastattelun, jossa kaksi vapaaehtoista kertoi syysmarkkinoiden järjestelyistä. Videon kesto oli noin kahdeksan minuuttia. Hän oli ajanut puheen koneelliseen tekstitykseen ja sai tiedoston minuuteissa. Ensilukemalta teksti näytti siistiltä, eikä siinä ollut näkyviä aukkoja.

Hän tuli luokseni kysymään, voiko tiedoston julkaista sellaisenaan. En vastannut heti. Pyysin häntä katsomaan videon ilman ääntä ja lukemaan vain tekstin. Kymmenen minuutin kuluttua hän sanoi hiljaa, että ihan kaikki ei pitänyt paikkaansa. Siitä alkoi tarkistus, jota käymme kurssin tarkistusosuudessa läpi.

Katja ei ollut huolimaton. Koneellinen tekstitys on juuri sellainen, että se vaikuttaa valmiilta, vaikka se ei ole. Siksi hänen kokemuksensa on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkistusvaihe tarkoittaa käytännössä ja miksi siihen kannattaa varata aikaa ennen julkaisua.

Ensimmäinen löytö oli erisnimet. Paikkakunnan nimi oli kirjoitettu kahdella eri tavalla, ja yhden vapaaehtoisen sukunimi oli muuttunut tavalliseksi sanaksi. Suomen taivutusmuodot hämmentävät konetta, joten sama nimi voi näkyä eri asuissa saman videon sisällä.

Toinen ryhmä oli kuulovirheet. Lause, jossa puhuttiin pöytävarauksista, oli muuttunut muotoon, joka kuulosti aivan toiselta asialta. Tällaiset virheet ovat vaarallisimpia, koska ne ovat kieliopillisesti kelvollisia. Ne eivät herätä huomiota, ellei lukija tiedä, mitä todella sanottiin.

Kolmas ryhmä oli välimerkit ja lauserajat. Kone oli katkaissut pitkän puheenvuoron keskeltä ajatusta ja jättänyt kysymysmerkin pois kohdista, joissa kysyttiin jotakin. Katja sanoi, että tämä oli vaikein huomata, koska hän oli kuullut haastattelun niin monta kertaa omissa korvissaan.

• Erisnimet kirjoitettu eri tavoin samassa videossa
• Kuulovirhe, joka muutti lauseen merkityksen
• Puuttuvat kysymysmerkit ja väärät lauserajat

Aloitimme kuuntelemalla kappaleen kerrallaan ja lukemalla tekstin rinnalta. Katja huomasi pian, että hän kuuli sen, mitä teksti sanoi, jos hän katsoi ruutua. Siksi pyysin häntä sulkemaan silmänsä ja vain kuuntelemaan, kun luin tekstin ääneen. Poikkeamat kuului heti.

Toinen tapa on lukea tekstitys ilman ääntä ja kysyä, ymmärtääkö siitä, mistä on kyse. Jos kohta jää epäselväksi, se on usein kohta, jossa kone on erehtynyt. Näin löytyi muun muassa lause, jossa puhuja puuttui kokonaan.

Pidimme kahden listan kirjaa: yksi virheistä, jotka toistuivat, ja yksi niistä, jotka olivat kertaluonteisia. Toistuvat korjattiin kerralla koko tiedostoon. Näin kahdeksan minuutin video oli tarkistettu noin tunnissa, eikä Katjan tarvinnut aloittaa alusta jokaisen nimen kohdalla.

Tarkistuksen jälkeen Katja kirjasi omaan ohjeeseensa kolme asiaa. Ensinnäkin hän kerää ennen kuvausta nimilistan, jonka avulla erisnimet voi tarkistaa helposti. Toiseksi hän varaa tarkistukselle aikaa vähintään saman verran kuin videon kesto, yleensä enemmänkin.

Kolmanneksi hän ei enää luota siihen, että teksti on kunnossa, vaikka se näyttää sujuvalta. Hän sanoi, että aiemmin hän oli ajatellut tarkistuksen olevan pieni viimeistely. Nyt hän tiesi sen olevan varsinainen työ, jonka koneen luonnos vain aloittaa.

Hän kertoi myös, että yksi yhdistyksen jäsen oli katsonut videon ilman ääntä ja kiittänyt tekstitystä. Se oli Katjalle tärkeä hetki, koska hän ymmärsi, että korjatulla tekstityksellä oli oikea lukija, joka luotti siihen.

Kone kuulee äänen, mutta se ei tunne asiayhteyttä. Se ei tiedä, että kyseessä on markkinatapahtuma, tai että tietty nimi kuuluu paikalliselle henkilölle. Siksi sen virheet ovat usein uskottavia, ja juuri se tekee niistä hankalia.

Tekstityksen lukijat ovat monenlaisia. Osa on kuulovammaisia, osa katsoo videota meluisassa tilassa ilman kuulokkeita, osa opettelee suomea. Kaikille heille väärä sana on enemmän kuin pieni kauneusvirhe, koska he luottavat tekstiin ainoana lähteenä.

Tarkistus ei tarkoita, että koneellista luonnosta pitäisi vierastaa. Se säästää paljon työtä, kun käytät sitä pohjana. Kunhan pidät mielessä, että julkaistava versio on se, jonka olet itse lukenut ja kuunnellut loppuun asti.

Jos sinulla on valmis koneellinen tekstitys, aloita yhdestä lyhyestä videosta. Valitse kohta, jossa puhutaan nimiä tai lukuja, ja vertaa tekstiä ääneen sana sanalta. Merkitse virheet ylös ja katso, mitkä niistä toistuvat.

Kurssin tarkistusosuudessa harjoittelemme juuri tätä suomenkielisillä esimerkeillä: nimien ja taivutusmuotojen tarkistusta, kuulovirheiden etsimistä ja lauserajojen korjaamista. Työ ei ole nopeaa, mutta se on selkeää ja siihen oppii.

Katjan tapaus muistuttaa, että tarkistus on lopulta kunnioitusta lukijaa kohtaan. Hän huomasi sen itse ja otti sen osaksi omaa työtapaansa. Samaan pääset sinäkin, kun käyt läpi muutaman videon ja alat tunnistaa, missä koneen virheet yleensä piileskelevät.