Litterointi syysaikaan: näin valmistelet puheen tekstiksi ennen kiireitä

Syksyn aikana moni videontekijä huomaa, että julkaisut kasautuvat samoille viikoille: oppilaitosten esitykset, yhdistysten tiedotteet ja yritysten vuosikatsaukset valmistuvat lähes yhtä aikaa. Litterointi jää helposti viimeiseksi, ja silloin se tehdään kiireessä. Olen nähnyt tämän monta kertaa saavutettavuustyössä: kun teksti kirjoitetaan puhtaaksi vasta julkaisupäivän alla, virheitä jää ja nimet menevät sekaisin.

Hyvä tapa on aloittaa litterointi heti, kun nauhoitus on valmis, vaikka leikkaus olisi vielä kesken. Puhuttu sisältö ei muutu enää paljon, vaikka kuva vielä muuttuisi. Valmis litteraatti toimii kolmella tavalla: sellaisenaan tekstiversiona sivulle, tekstityksen pohjana ja tarkistusaineistona, kun haluat varmistaa, että mikään tärkeä lause ei ole pudonnut pois.

Litteraatti ei ole sama asia kuin tekstitys. Tekstitys tiivistää ja rytmittää, litteraatti kirjaa puheen mahdollisimman uskollisesti. Päätä heti alussa, kirjoitatko sanasta sanaan vai siivotun version. Siivotussa versiossa poistetaan toistot, äähäykset ja katkenneet aloitukset, mutta merkitys ja puhujan tapa sanoa asia säilyvät.

Suomen kielessä erityisen hankalia ovat puhekieliset muodot, kuten mä, sä ja ei se oo. Jos litteraatti julkaistaan tekstiversiona, voit yleensä yhtenäistää ne kirjakieleen, kunhan sävy ei vääristy. Jos taas litteraatti on tekstityksen pohja, pidä muodot sellaisina kuin ne kuullaan ja tee kielenhuolto vasta tekstitysvaiheessa. Kirjaa valintasi alkuun yhdelle riville, niin myöhemmin ei tarvitse arvailla.

Sivuhuomiona: tauot, naurahdukset ja taustaäänet kuuluvat litteraattiin vain, jos ne vaikuttavat sisältöön.

• Päätä: sanatarkka vai siivottu litteraatti
• Kirjaa puhujien nimet samalla tavalla koko tekstissä
• Merkitse epäselvät kohdat hakasulkeilla ja palaa niihin

Kun puhujia on useampi, merkitse jokaisen vuoron alkuun nimi tai rooli ja kaksoispiste. Pysy samassa kirjoitusasussa alusta loppuun: jos kerran kirjoitat Haastateltava, älä myöhemmin vaihda sitä nimeen. Kuvan ulkopuolelta puhuva ihminen tarvitsee oman merkinnän, esimerkiksi Haastattelija (kuvan ulkopuolelta).

Aikamerkit auttavat, kun litteraattia käytetään tekstityksen pohjana. Lisää aikaleima esimerkiksi joka minuutin kohdalle tai aina, kun puheenaihe vaihtuu. Näin löydät kohdan nopeasti, kun jokin lause pitää tarkistaa. Älä kuitenkaan yritä tehdä aikamerkeistä tarkkaa ajoitusta: se tehdään myöhemmin tekstitysvaiheessa, ja liian tiheät merkit hidastavat lukemista.

Syksyn pitkät tallenteet, kuten seminaarit, kannattaa pilkkoa osiin ja litteroida osa kerrallaan.

Automaattinen puheentunnistus antaa nopean luonnoksen, ja siitä on apua, kun aineistoa on paljon. Pidä silti mielessä, että kone kuulee suomea omilla tavoillaan. Yhdyssanat hajoavat, erisnimet vääristyvät ja murresanat muuttuvat joksikin aivan muuksi. Pahinta ovat virheet, jotka näyttävät uskottavilta mutta muuttavat merkityksen.

Käy luonnos läpi kuunnellen, älä pelkästään lukien. Pysäytä aina kun lause tuntuu oudolta ja vertaa ääneen. Hyödyllinen tapa on lukea tekstiä hieman nauhoitusta edellä: silmä huomaa virheen ennen kuin korva ehtii vahvistaa sen. Tarkista erityisesti numerot, nimet, päivämäärät ja kielteiset lauseet, joissa yksi sana kääntää koko väitteen.

Kone ei myöskään merkitse puhujia luotettavasti. Lisää ne itse, sillä saavutettavuus kärsii eniten juuri siitä, ettei lukija tiedä kuka sanoo mitä.

• Kuuntele ja lue yhtä aikaa
• Tarkista numerot, nimet ja kieltomuodot erikseen
• Lisää puhujamerkinnät käsin

Kun litteraatti on kunnossa, siitä on helppo lähteä tekstittämään. Jaa teksti ensin lauseisiin ja ajatuskokonaisuuksiin, ei vielä ruudulle mahtuviin riveihin. Tekstityksessä yhdellä ruudulla on yleensä enintään kaksi riviä, ja rivien tulisi katketa luontevasti, esimerkiksi ennen sidesanaa tai lauseenvastiketta.

Tiivistä tarvittaessa. Puhuja voi sanoa nopeasti paljon, mutta katsoja ehtii lukea vain tietyn määrän. Poista toistoa ja täytesanoja, mutta älä muuta sävyä tai jätä pois asiaa, jota seuraava lause tarvitsee. Pidä litteraatti rinnalla alkuperäisenä: sen avulla voit palata, jos tiivistys meni liian pitkälle.

Tallenna lopuksi molemmat versiot erikseen. Litteraatti kelpaa sivulle tekstiversioksi, ja tekstitystiedosto menee videon mukaan. Näin sama työ palvelee kahta eri tarvetta.

Realistinen aikataulu auttaa välttämään marraskuun ruuhkan. Varaa yhden tunnin puheelle noin kolme–neljä tuntia litterointiin, jos teet sen ensimmäistä kertaa ja tarkistat huolella. Kokemuksen karttuessa aika lyhenee, mutta tarkistusta ei kannata karsia. Jaa työ pieniin osiin, jotta keskittyminen säilyy.

Tee ensimmäinen puhtaaksikirjoitus samalla viikolla kuin nauhoitus. Anna sitten tekstin levätä päivä tai kaksi ja lue se uudelleen tuoreella silmällä. Virheet, jotka eivät ensin näkyneet, löytyvät yleensä heti. Jos mahdollista, pyydä toista henkilöä lukemaan vaikeimmat kohdat.

Kun litteraatti on valmis, tekstitys ja julkaisu sujuvat paljon nopeammin. Syksyn kiireessä juuri tämä järjestys, litterointi ensin ja tekstitys sen jälkeen, säästää eniten aikaa.

• Nauhoituksen jälkeen: ensimmäinen litteraatti samalla viikolla
• Päivän tauko ennen toista lukukertaa
• Tekstitys vasta valmiin litteraatin pohjalta