Lukunopeus tekstityksessä: mitä merkki sekunnissa tarkoittaa

Lukunopeudella tarkoitetaan sitä, kuinka monta merkkiä tekstityksestä katsojan pitäisi lukea sekunnissa. Se lasketaan jakamalla tekstin merkkimäärä sillä ajalla, jonka teksti on ruudulla. Merkkeihin lasketaan kirjaimet, numerot, välimerkit ja välilyönnit, joten lyhyetkin sanat vievät tilaa ajoituksessa.

Luku kertoo, onko rivi luettavissa vai pelkkä ohi vilahtava tekstipätkä. Jos lukunopeus on liian suuri, katsoja ehtii lukea tekstin mutta ei ehdi katsoa kuvaa. Jos se on hyvin pieni, teksti roikkuu ruudulla pitkään ja alkaa jäädä jälkeen puheesta.

Tässä jutussa tutkitaan nimenomaan tätä lukua ja sitä, miten sen avulla voi tarkistaa oman ajoituksen. Oppitunnilla käymme samat laskut läpi suomenkielisillä esimerkkirepliikeillä, joissa pitkät yhdyssanat tekevät laskemisesta mielenkiintoista.

Suomen kielessä sanat ovat usein pitkiä, koska taivutus ja yhdyssanat kasaavat merkkejä yhteen sanaan. Sana kuten epäjärjestelmällisyys vie yhden tekstitysrivin lähes kokonaan. Siksi englannista tutut nyrkkisäännöt eivät suoraan sovi suomeen, vaan ajoitusta on harkittava kielen ehdoilla.

Yleisessä ohjeistuksessa suomenkieliselle aikuisyleisölle sopiva lukunopeus asettuu usein noin 12–17 merkin tienoille sekunnissa. Lapsille suunnatussa sisällössä tai vaikeassa asiatekstissä luvun on syytä olla pienempi. Tarkka raja riippuu kohderyhmästä ja julkaisualustan ohjeista, ja se kannattaa sopia ennen työn alkua.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhe on usein tiivistettävä. Tiivistäminen ei ole sensuuria vaan valintaa: poistetaan toistoa ja täytesanoja, mutta säilytetään merkitys. Hyvä tekstittäjä kuulee, mikä puheessa on olennaista, ja kirjoittaa sen luettavaan muotoon.

Tekstityksellä on myös ylä- ja alaraja sille, kuinka kauan se saa olla näkyvissä. Hyvin lyhyt, alle sekunnin mittainen teksti ehtii hädin tuskin rekisteröityä. Toisaalta yli kuusi sekuntia ruudulla oleva tekstitys alkaa tuntua jumiutuneelta, ja katsoja lukee sen turhaan kahteen kertaan.

Yksirivinen lyhyt repliikki, esimerkiksi pelkkä kyllä tai selvä, kannattaa pitää näkyvissä vähintään noin sekunnin verran, vaikka puhe on ohitse nopeammin. Kaksirivinen repliikki tarvitsee yleensä useita sekunteja. Aikaa lisätään, kun teksti on vaikeaa tai kuvassa tapahtuu samaan aikaan paljon.

Ajoituksen tekeminen on siis jatkuvaa tasapainoilua: teksti ei saa tulla ennen puhetta eikä jäädä liian pitkäksi aikaa sen jälkeen. Pieni viive ennen ensimmäistä sanaa ja lyhyt jatkuminen lopussa ovat sallittuja, kunhan ne eivät sotke seuraavaa repliikkiä.

• Alle sekunnin teksti jää helposti huomaamatta
• Yli kuuden sekunnin teksti alkaa tuntua pysähtyneeltä
• Kaksirivinen teksti tarvitsee enemmän aikaa kuin yksirivinen

Otetaan repliikki: Tämä lausunto valmistuu vasta ensi viikolla. Siinä on noin 45 merkkiä välilyönteineen. Jos teksti on ruudulla kolme sekuntia, lukunopeus on 15 merkkiä sekunnissa, mikä on aikuiselle katsojalle yleensä mukava taso.

Jos sama teksti pitäisi saada näkyviin vain kahdeksi sekunniksi, lukunopeus nousisi noin 22 merkkiin sekunnissa. Se on jo liikaa, ja katsoja jää lukemaan viimeistä sanaa samalla kun seuraava repliikki alkaa. Silloin joko aikaa pitää lisätä, jos puheen välissä on tauko, tai tekstiä on lyhennettävä.

Lyhentäminen onnistuu esimerkiksi poistamalla sana vasta tai muotoilemalla lause uudelleen. Tarkistus kannattaa tehdä aina ääneen lukemalla. Jos oma lukeminen tuntuu kiireiseltä, katsojalle se on sitä vielä enemmän, koska hän seuraa samalla kuvaa.

Sääntöjä voi joustaa, kun tilanne sitä vaatii. Jos puhuja pitää pitkän tauon, tekstin ei tarvitse kadota heti, vaan se voi odottaa seuraavaa lausetta. Toisaalta jos leikkaus vaihtaa kuvan kokonaan, teksti on yleensä parempi katkaista leikkaukseen tai heti sen jälkeen.

Leikkauksen yli venyvä teksti hämää katsojaa, koska silmä luulee sen kuuluvan uuteen kuvaan. Tällaiset hetket ovat tyypillisiä virhekohtia, joita automaattinen tekstitys ei erota. Ohjelma ajoittaa puheen mukaan, ei kuvan rytmin mukaan.

Siksi koneen tekemä ajoitus tarkistetaan aina käsin ennen julkaisua. Yksi helppo keino on katsoa video ilman ääntä ja arvioida, pysyykö teksti luettavana pelkästään kuvan ja rivien perusteella.

• Pitkä tauko puheessa: teksti voi odottaa seuraavaa lausetta
• Kuvan leikkaus: katkaise teksti leikkauskohtaan tai heti sen jälkeen
• Vaikea sisältö: anna lukemiseen lisäaikaa

Aloita katsomalla video kokonaan läpi tekstitys päällä, ja merkitse kohdat, joissa jouduit lukemaan kiireellä. Useimmat ohjelmat näyttävät lukunopeuden jokaiselle riville erikseen, ja ylittävät arvot värjäytyvät. Käy ne läpi yksitellen ja päätä, lisätäänkö aikaa vai tiivistetäänkö tekstiä.

Pyydä mielellään joku toinen katsomaan sama pätkä. Oma korva täydentää puuttuvat sanat huomaamatta, mutta ulkopuolinen lukija huomaa heti, jos teksti loppuu kesken. Kokeile myös lukea rivit ääneen sekuntikellon kanssa.

Kurssin ajoitusosuudessa harjoittelet tätä omilla suomenkielisillä näytteillä. Ajoituksen oppii parhaiten korjaamalla virheitä, ei pelkästään lukemalla ohjeita, ja siksi jokaisen tehtävän jälkeen vertaat omaa ratkaisuasi toiseen vaihtoehtoon.