Puhujien merkitseminen: yleisimmät virheet ja miten ne vältetään

Yleisin virhe on merkitä puhuja jokaiseen tekstitysriviin. Kun yksi ihminen puhuu kolme virkettä peräkkäin ja jokaisen edessä on nimi tai ajatusviiva, katsoja alkaa lukea merkintöjä itse sisällön sijaan. Kuva ja ääni kertovat jo, että puhuja on sama, eikä tekstin tarvitse toistaa sitä.

Hyvä perussääntö on, että merkintä tulee vain silloin, kun puhuja vaihtuu tai kun katsoja voisi hetkeksi epäröidä, kuka puhuu. Kun käyt tekstitystä läpi, katso jaksoa ilman ääntä ja kysy, ymmärtäisikö katsoja tilanteen pelkästä kuvasta ja tekstistä.

Tämä pätee erityisesti haastatteluihin, joissa kysyjä ja vastaaja vuorottelevat selvästi. Ensimmäinen vuoronvaihto kannattaa merkitä, ja jos kuva näyttää molemmat, jatko hoituu usein ilman toistoa.

• Merkitse vain vaihtuva puhuja
• Älä toista nimeä saman puheenvuoron sisällä
• Testaa jakso katsomalla se ilman ääntä

Toinen tyypillinen virhe syntyy, kun sama henkilö on välillä Matti, välillä haastateltava ja välillä M. Tekstityksen alkupuolella käytetty tapa unohtuu helposti, kun työ venyy useampaan istuntoon. Katsoja ei voi tietää, onko kyseessä sama ihminen.

Päätä merkintätapa ennen kuin aloitat, ja kirjaa se työn alkuun muistiin. Jos puhujalla on nimi, käytä aina samaa kirjoitusasua. Jos nimeä ei tiedetä, kuvaava ilmaus kuten nainen tai toimittaja on parempi kuin keksitty nimi, kunhan se pysyy samana koko videon ajan.

Yhdenmukaisuus on myös kielenhuollon asia. Isot ja pienet alkukirjaimet, kaksoispisteet ja sulkeet kannattaa valita kerran. Silloin tarkistusvaiheessa riittää, että vertaat tekstiä omaan sääntölistaasi.

• Kirjaa merkintätapa muistiin alussa
• Käytä samaa nimen kirjoitusasua joka kerta

Kun puhuja ei näy kuvassa, katsoja ei voi päätellä puhujaa huulista tai asennosta. Tyypillinen virhe on jättää merkintä pois, koska puhuja on aiemmin esiintynyt, tai merkitä vain etunimen alkukirjain. Kuuro tai huonokuuloinen katsoja jää silloin arvailemaan.

Suomenkielinen tekstitys voi osoittaa kuvan ulkopuolisen puhujan lyhyesti, esimerkiksi sanalla toimittaja tai nimellä sulkeissa rivin alussa. Pidä merkintä niin lyhyenä, että se ei vie tilaa itse puheelta ja rivin pituus pysyy luettavana.

Tavallinen sudenkuoppa on myös puhelinkeskustelu, jossa toinen osapuoli kuuluu vain äänenä. Merkitse silloin selvästi, että ääni tulee puhelimesta tai toisesta paikasta, ja pidä merkintä samana jokaisessa vuorossa.

• Merkitse kuvan ulkopuolinen puhuja rivin alussa
• Käytä lyhyttä, selkeää ilmausta

Kun kaksi ihmistä puhuu yhtä aikaa, moni tekstittäjä yrittää pakottaa molempien sanat samaan ruutuun ja ylittää rivimäärän tai lukunopeuden. Tulos on tekstiä, jota ei ehdi lukea ja jossa puhujat sekoittuvat toisiinsa.

Valitse silloin tärkein sisältö ja anna toisen puhujan keskeytys lyhentyä tai jäädä pois, jos se ei kanna merkitystä. Jos molemmat ovat tärkeitä, kahden puhujan vuorot voi esittää kahdella rivillä ajatusviivoin, ja kumpikin rivi pysyy lyhyenä.

Nopeassa keskustelussa vuoronvaihtoja kannattaa tarkastella ajoituksen kanssa yhdessä. Jos jokaiselle vuorolle ei ehdi antaa riittävää näkymisaikaa, yhdistä lyhyet repliikit tai tiivistä niitä, mutta älä liitä eri puhujien lauseita samaan virkkeeseen.

• Valitse sisällöllisesti tärkein puheenvuoro
• Käytä ajatusviivoja kahden puhujan riveillä

Koneellinen tekstitys antaa usein puhujamerkinnät väärin tai jättää ne kokonaan pois. Se voi nimetä ihmisen väärin, vaihtaa puhujaa kesken lauseen tai yhdistää kaksi ääntä yhdeksi. Siksi puhujamerkinnät on tarkistettava käsin, ennen kuin tekstitys julkaistaan.

Tarkistusta varten kannattaa katsoa video läpi pelkästään puhujien kannalta, ilman kielivirheiden metsästystä. Silloin huomaat nopeasti kohdat, joissa merkintä puuttuu tai on väärä, ja kirjaat ne omaan listaasi.

Hyödyllinen tapa on tehdä ensin lista kaikista videon puhujista ja heidän kutsumanimistään. Käy sitten tekstitys läpi vertaamalla jokaista vuoronvaihtoa listaan. Näin virheet löytyvät järjestelmällisesti eikä vain sattumalta.

• Katso video läpi pelkkiä puhujia varten
• Tee puhujalista ennen tarkistusta

Viimeinen virhe on merkinnän huono sijoittelu. Puhujan nimi voi viedä koko ensimmäisen rivin, jolloin itse puhe jää yhdelle riville ja rivinvaihto menee oudosti. Se voi myös osua ruudun ylälaitaan, jossa se peittää kuvan olennaista sisältöä.

Pidä merkintä samalla rivillä puheen kanssa, jos tilaa on, ja käytä lyhyttä muotoa. Jos nimi on pitkä, harkitse lyhentämistä jo ensimmäisen maininnan jälkeen, kunhan lyhenne pysyy samana ja katsoja ymmärtää sen.

Muista, että merkinnät ovat osa luettavuutta. Hyvä puhujamerkintä on lähes näkymätön: se antaa tarvittavan tiedon ilman, että katsoja huomaa lukevansa muuta kuin puhetta.

• Pidä merkintä puheen kanssa samalla rivillä
• Lyhennä pitkät nimet johdonmukaisesti